FANDOM

1,940,338 Pages

StarIconGreen
LangIcon
Kantapään Kautta

This song is by Markat Takas! and appears on the album Markat takas! (2009) by Markat takas!.

Jeah, ah

Järki pumppaa ajatuksii, tuntuu vitun pahalta. Samal sydän sykkii, sanoo, että rakastan.
Niin se vaan menee, tunteil oma tapansa, vaik tuntuis kuinka varmalta, mikään ei oo lavassa.
Virheist opittava, ilmenee karmana, ristiriidat sovittava mielensä kanssa.
Toistamalla virheit pilaa eliniän. Pilaa hyvän tarkotuksen, pilaa hyvän tien.
Vaikka olis tarkotuksen olla hyvä mies, niin silti kuljet tietä joka harhaan sut vie.
Siks kannat kipeen ku kulkee tunteen peräs, se on se miten opitaan, miten herään.
Käsitteleen erehdykset raksahanskat käsissä, ku silkkisillä hansikkail saa vaan luodin läpi pään.
Näis radikaaleis läpissä piilee hieno viisaus. Nääh, älä kiistä omaa vitsaust...

Anna mä elän, a-anna mä laulan, mä oon oppinu kantapään kautta.
Anna mä herään, a-anna mä nauran, mä oon oppinu kantapään kautta.
Anna mä elän, a-anna mä laulan, mä oon oppinu kantapään kautta.
Anna mä herään, a-anna mä nauran, mä oon oppinu kantapään kautta.

Kantapäät rupeutumas enkä auki repimäs, kait siinä mieles miehen iäs, tietää mitä tekemäs.
Oppii ikä kaikki, oon ikäseni oppilas. Kokenu oon kovia, nää oppikirjat sotilaan.
Vaikken sotaa sotimas, kantaa haavoi kehossa. Kertoo kehonkieltä kaikesta mun kokemast.
Kyhnöttää ain kotonaan ku pelkää avaa oveaan, miten voiskaan oppia jos ei koskaan oppilaan?
Askel askeleelta eteen, huomisen mä siellä nään. Puhun oman minänä, tiedän mitä täällä nää.
Härnää välil mieltä, jättää välil kertomat, tarinoita kertojan niistä monist kerroista.
Vältytty ois ikävyyksilt yhest kerrast oppimal, pitäny ois mennä eri teitä, mieltään totella.
Ei tarpeen tohtori, vaan kannat poikaa opettaa. Vielki suoran seisoo ja kannat ruvel poseeraa.

Anna mä elän, a-anna mä laulan, mä oon oppinu kantapään kautta.
Anna mä herään, a-anna mä nauran, mä oon oppinu kantapään kautta.
Anna mä elän, a-anna mä laulan, mä oon oppinu kantapään kautta.
Anna mä herään, a-anna mä nauran, mä oon oppinu kantapään kautta.

Kantapäit särkee ja kylmä ilma kolottaa, ku elämänkäänteet oppirahoi korottaa.
Oppimatta olemaan niin toipilaan ku potilaan, ja välil tuntuu ettei anteeks antais ollenkaan.
Olematta onnekas, ovela tai polleena, niinki nähny kolleja ovellaan ongelmat.
Palaa hetkes takas muistuttamaan menneest, kaivelemaan suruvyyhdist syvät haavat takasin.
Ei nää aina vakavii vaik välil sillat palaaki. Päivät kulkee hitaammin, kerta kerralt harmaampin.
Värit palais takaisin jos luomet avaisi. Ottais opiks kerrast, ei kulkis edestakasin.
Pitäis taistos puolensa, jättäis leikit tulen kaa. Jos ei suostu oppimaan ni kantapäät ruvella.
Kontataan piennarta ja itketään opettajaa, kielletään opettamast, pyydetään lopettamaan.

Anna mä elän, a-anna mä laulan, mä oon oppinu kantapään kautta.
Anna mä herään, a-anna mä nauran, mä oon oppinu kantapään kautta.
Anna mä elän, a-anna mä laulan, mä oon oppinu kantapään kautta.
Anna mä herään, a-anna mä nauran, mä oon oppinu kantapään kautta.

External links