FANDOM

1,927,836 Pages

The Era Of The Black Scepter

It was the age of the fifth king,
In the land of trolls
It was the age of danger and darkness
The age of the Sceptre of Evil
This scepter of black steel once was forged by a dwarven smith
He was a captive for Great Trolls
A captive of evil.

The Black Sceptre was to be the tool of Troll King’s reign.
But the smith's hatred twisted it into everlasting darkness..

The Sceptre fell to the hands of Dragulon
He was the king of all Dragon
By its power he conquered nations
Lands and seas alike

And this power was lead by evil
And this power King Dragulon wielded

One by one fell lords
One by one fell kings
One by one fell nations, rulers for slaves for evil.
So finally saw mighty Dragulon
The evil of the Sceptre's cunning
But is it already to late?
Already is its power unchanging?
Unchanging?

Bringing all nations under its power,
Evil slowly corrupted them all.
So faced Dragulon the same fate
That he once had delivered so lightly.

Now had come the age of love,
Now had come the age of friendship
Between dwarf folk and the Elven,
Between these ever-enemies.

So was forged a new symbol of love,
A new sceptre, golden of colour.
Adorned by the most red of rubies
A stone of kindness and love.

It was the age of the Elven,
It was time to conquer all evil.
Finally was the time for Sceptre of Love
To banish Black Sceptre forever.

Original (Finnish)

Oli aika viidennen kuninkaan,
Maassa peikkojen
Se oli aika vaaran ja pimeyden
Aika valtikan pahuuden
Tuon valtikan mustan ja rautaisen takoi seppä kääpiöiden
Hän oli vankina suurpeikkojen
Vankina pahuuden.

Piti valtikasta syntyä vallan väline kuninkaalle peikkojen.
Mutta viha takojan muotoili siitä pimeyden ikuisen...


Joutui valtikka käsiin Dragulonin
Tuon kuninkaan lohikäärmeiden
Niin hän vallan sai yli kansojen
Yli merten ja maiden kaikkien

Ja tuota valtaa pimeys johdatti
Ja tuota valtaa Dragulon käytti

Vähitellen taipui ruhtinaat
Vähitellen kaikki kuninkaat
Vähitellen orjina pahuuden oli kansat ja valtiaat.
Pian tajusi Dragulon mahtava
Tuon viekkaan juonen pahuuden
Mutta oliko jo liian myöhäistä?
Joko vallan oli saanut se ikuisen?
Ikuisen?

Kaikki kansatkin valtaansa alistaen,
Pahuus näivetti kansoja vähitellen.
Niin sai Dragulon kohtalon samaisen
Jota jakanut oli hän nauraen.

Oli aika tullut rakkauden,
Oli aika tullut ystävyyden
Välille kääpiöiden ja haltioiden,
Välille ikuisten vihollisten.

Niin taottiin symboli rakkauden,
Uusi valtikka väriltään kultainen.
Sen päähän smaragdi punainen
Timantti hyvyyden ja rakkauden.

Oli aika tullut haltiain,
Oli aika pahuus kaataa.
Oli aika rakkauden valtikan
Musta valtikka hautaan saattaa.