FANDOM

1,928,051 Pages

StarIconGreen
LangIcon
​Yöeläin

This song is by Flegmaatikot, features Timo Pieni Huijaus and appears on the album 931 (2012).

"Yöeläin:
Yöeläimet ovat eläimiä, jotka liikkuvat etupäässä öisin. Suuri osa nisäkkäistä on yöeläimiä. Sellaisia ovat esimerkiksi hamsterit, ai-ai ja lepakot. Linnuistakin esimerkiksi monet pöllöt ovat yöeläimiä. Yöeläimet saalistavat yöllä ja nukkuvat päivällä."


Mä oon yöeläin, silmät pimeässä kiiltää. Herään, kun katuvalot silhuetin piirtää
tän kaupungin ylle. Päivä länteen vajoo. Viisas meitä varoo täällä ennen aamunkajoo.
Mä oon yöeläin, silmät pimeässä kiiltää. Herään, kun katuvalot silhuetin piirtää
tän kaupungin ylle. Päivä länteen vajoo. Viisas meitä varoo täällä ennen aamunkajoo.

Musta piti tulla jotain ihan muuta, jo varhain katuvalot huumas. Nyt poika yöt ulvoo kuuta, työkseen soittaa suuta.
Ysärin lopust asti pyydettäes paikalla. Duunii kaljapalkalla tai paril sadal markalla.
Eläny kädestä suuhun, ei mikään muutu, mut välil joutuu kelaan, oonko aikapoimuun juuttunut.
Mutta taas kerran, kun on järjen ääntä kuultu, ei kasist neljään -aikataulust FLG vakuutu.
Iltakympist aamukuuteen potti kasvaa. Tosipetojen perässä lokit nokkii haaskaa.
Heittaajat räksyttää, mut tottunut oon vihaan. Sen tyyli rakeinen, on meidän pöydän alla tilaa.
Otetaan omamme ja vähän naapuriltakin, kun kansan työpäivän jälkeen sänkyyn kaatuu iltaisin.
Kun pojat rullaa, marttyyrit voi roikkuu risteillään. Mennään päätyyn ilman pilkkuvirheitä, koska:

Mä oon yöeläin, silmät pimeässä kiiltää. Herään, kun katuvalot silhuetin piirtää
tän kaupungin ylle. Päivä länteen vajoo. Viisas meitä varoo täällä ennen aamunkajoo.
Mä oon yöeläin, silmät pimeässä kiiltää. Herään, kun katuvalot silhuetin piirtää
tän kaupungin ylle. Päivä länteen vajoo. Viisas meitä varoo täällä ennen aamunkajoo.

Ku mä otan ekaa askelt, aurinko länteen laskee. Ku selkä seinää vasten, pimeydel on ote must.
Mä tunnen varjolapset, mä tiedän kuolleit kulmii. Ku sä levolle lasket, alan ratkoo mun pulmii.
Autiokadut on mulle ainoo nautintoaine. Pitää mun paineet nollas, mun pienes, pienes pollas.
Valo on liian rujo, pimeyden peitto hellä. Hellä, pitää mua ku kukkaa kämmenellä.
Aurinko kun päätti retken, jou, löysin mun täydellisen hetkeni.
Suoraan sen silmiin katon. Tunne on uskomaton. Seison tässä hiljaa, minä ja Helsingin katot.
Kaupungin hälinä on lähinnä ku lampait laskis. Toivonpilke on keltanen ja kiinni taksis.
Jos haluut tällä työl elää, yöstä aamuun kaikki työ tehään, siks sun pitää olla:

Yöeläin, silmät pimeässä kiiltää. Herään, kun katuvalot silhuetin piirtää
tän kaupungin ylle. Päivä länteen vajoo. Viisas meitä varoo täällä ennen aamunkajoo.
Mä oon yöeläin, silmät pimeässä kiiltää. Herään, kun katuvalot silhuetin piirtää
tän kaupungin ylle. Päivä länteen vajoo. Viisas meitä varoo täällä ennen aamunkajoo.

Mä herään makuun piirakan ja hajuun silakan. Iltapäivälossit tänne ennen kun mä kilahdan.
Luojan kiitos, uus ilta tiedos. Rullataan niin isosti, et jengi kattoo kieroon.
Ois se vaan hienoo, jos alan hieroo jotain pötköö ja skippaan miedot.
Illasta aamuun tiputan loivarii, ja keulin saluunassa niinkun oisin Neumanni.
Kalevan päädyssä mä pidän puheita. Ei mitään säätyä ja ilman kuteita.
Iso ilta, suuria tunteita, leveitä naisia vilauttamas munkkeja.
Ne ei päästäs irti, ny menee koko tili. Mä ratsastan auringonlaskuun niinku Cocco Billi.
Tokko Billi keulis millään vitun massilla, vaan tuikkaan sillä jazzirassilla, koska:

Mä oon yöeläin, silmät pimeässä kiiltää. Herään, kun katuvalot silhuetin piirtää
tän kaupungin ylle. Päivä länteen vajoo. Viisas meitä varoo täällä ennen aamunkajoo.
Mä oon yöeläin, silmät pimeässä kiiltää. Herään, kun katuvalot silhuetin piirtää
tän kaupungin ylle. Päivä länteen vajoo. Viisas meitä varoo täällä ennen aamunkajoo.