FANDOM

1,928,469 Pages

StarIconGreen
LangIcon
​Jare Henrik Tiihonen

This song is by Cheek and appears on the album Jare Henrik Tiihonen (2009).

Tarviin rauhaa keskellä kaupunkii, haluun vaan laulaa rauhassa lauluni.
Mä oon mitä oon, en mitä muut olettaa, tuun sellaisena kuin olen tai en tuu ollenkaan.
Tarviin rauhaa keskellä kaupunkii, haluun vaan laulaa rauhassa lauluni.
Mä oon mitä oon, en mitä muut olettaa, tuun sellaisena kuin olen tai en tuu ollenkaan.

Voin paljastaa, jos lupaat ettet kerro kenellekkään: Cheek ei ole supermies eikä skywalkeri edelleenkään.
Nöyrästi loskas Jarena kohti kevättä tarvon, kunnes illal' stagella rotsi levällään taas on.
Kun on paha mieli miettii - onko tää nyt oikee suunta, mut showt on vedettävä, tekohymyy jos ei muuta.
Aurinkolasit päähän, niin ne ei voi peilaa sieluu, eikä nähdä silmistä kun mulla meinaa kiehuu.
Kaikki tuntee apinan, mut apina ei tunne ketään. Ne tulee tsiigaa sankoin joukoin aina kun se vetää.
Liiga! mun elämä, sun viihdettä, sirkusapina tuli laittamaan jengiin liikettä.
Nakskakkoset pyörii, chrysler nielee asfalttia, nää vuodet piikovan showmiehen kasvattivat.
Ketä meitä muita on, voin nimetä jokaisen, lahja ja kirous se on vaan et miten sä otat sen.

Tarviin rauhaa keskellä kaupunkii, haluun vaan laulaa rauhassa lauluni.
Mä oon mitä oon, en mitä muut olettaa, tuun sellaisena kuin olen tai en tuu ollenkaan.
Tarviin rauhaa keskellä kaupunkii, haluun vaan laulaa rauhassa lauluni.
Mä oon mitä oon, en mitä muut olettaa, tuun sellaisena kuin olen tai en tuu ollenkaan.

Silti joskus tarviin suojapaikan heikkona hetkenä hetkeks, aurinkolasit toimii peittona edessä tehden.
Vähän tilaa hengittää tässä kaupungin vilinässä, ihmisten ympäröimän etsin rauhaa mun sisimmästä.

Vaik oon harvoin yksin, tuntuu yksinäiselt liian usein. Ne ei nää pintaa syvemmälle, vaikka oisin ilman kuteit.
Ne ei tunne mun paineita, ei tiedä psyykeest mitään, ei nää sielua, mut väittävät mun myyneen sitä.
Niille tää on leikkii, en oo ihminen vaan pelkkä tuote, pelkät kuoret, ja vaik se loukkaa en mä kuole.
Oma valinta, ei kai pitäs valittaa vaan keskittyy kuulee historian siipien havinaa.
Mut ajan kanssa turtuu ja kaikkeen kyllästyy, on vaikee saada kiksei mistään tai ees yllättyy.
Kuulostaa pahalta, kun sen näin kärjistää, mut siltä sen kans tuntuu, kun ei meinaa pysyy järjissään.

Tarviin rauhaa keskellä kaupunkii, haluun vaan laulaa rauhassa lauluni.
Mä oon mitä oon, en mitä muut olettaa, tuun sellaisena kuin olen tai en tuu ollenkaan.
Tarviin rauhaa keskellä kaupunkii, haluun vaan laulaa rauhassa lauluni.
Mä oon mitä oon, en mitä muut olettaa, tuun sellaisena kuin olen tai en tuu ollenkaan.

Jos jaksat kulkee nää neljä minsaa artistin messissä, niin ei tarvii lukee niit haastiksii lehdistä.
Onko nekään usein muuta kun sanahelinää, ei niille toimittajille kaikkee uskalla selittää.
Oon vainoharhainen, monesti pettynyt, siksi en katso aina silmiin ja olen niin estynyt.
Kuori muodostuu ja vahvistuu, mies ahdistuu, pikkuhiljaa tääl norsunluutorni valmistuu.
Ja mä istun siellä yksin, siellä päivystän, jospa joku sattuis kiipee ylös, pysyn väijyssä.
Mut tuskimpa vaan, oon kai narkissoksen sielunveli, ne väittää, että panssarilla peitän pienuuteni.
En voi sanoo koskaan tyhmii ajatuksii ostaneeni. Mä rakastan järkee, sä voit kutsuu nuoreks sokrateeksi.
Ja voin juoda myrkyn, jos se on perusteltuu, on kai tässä muutenki jo tarpeeks tullu edustettuu.

Tarviin rauhaa keskellä kaupunkii, haluun vaan laulaa rauhassa lauluni.
Mä oon mitä oon, en mitä muut olettaa, tuun sellaisena kuin olen tai en tuu ollenkaan.
Tarviin rauhaa keskellä kaupunkii, haluun vaan laulaa rauhassa lauluni.
Mä oon mitä oon, en mitä muut olettaa, tuun sellaisena kuin olen tai en tuu ollenkaan.